Itku

En päässyt Otagoon.En kestä...

Haastattelu

Tänään kävin kv-toimistolla Otagoon hakeneiden ryhmähaastattelussa. Meitä oli paikalla kaikkiaan seitsemän, joista viisi tuntui nähneen maailmaa ja hanskaavan kaiken vaihtohommiin liittyvän tosi hyvin. Yks minun lisäkseni oli suhteellisen "matkustelematon" ja "normaali"... :) Haastattelu alkoi englanninkielisellä esittelyllä: kuka olen, mitä opiskelen, miksi Otagoon jne. Sitten jatkettiin suomeksi odotuksista vaihtovuotta kohtaan niin opiskelun kuin muidenkin asioiden suhteen ja puhuttiin siitä, miten kukin otaksuu pärjäävänsä toisella puolella maailmaa kulttuurishokin kourissa. Lopuksi kaikkien piti kertoa, miten mainostaisi Oulun yliopistoa ollessaan vaihdossa. Tunteroinen siinä meni. Jännitti kyllä aika lailla, mutta pointtini tein selväksi: olisin paras valinta! :D Nyt vaan odottelemaan päätöksiä. Siinä menee kuulemma parisen viikkoa.

Pois silmistä, vaan ei mielestä

Tänään sain vaihtarihakemuksen pois käsistäni. Vaan kyllä se vastusti! Mentiin Marian kanssa viemään lappuja jo torstaina, mutta kv-toimisto sattui silloin olemaan suljettu. No, ei muuta kuin perjantaina uudestaan. Muuten ihan hyvä, mutta kv-toimisto ei ole perjantaisin lainkaan auki! Kiroten kävelimme takaisin bilsan laitokselle ja jupisimme, että kylläpä tämä nyt vastustaa... Tänä aamuna yritimme kolmannen kerran. Naureskelimme mennessämme, että kolmas kerta toden sanoo: jos ei nyt saada hakemuksia palautettua, niin maailmankaikkeus on selkeästi suunnitelmiamme vastaan, ja meidän täytyy luopua koko hommasta. Onneksi maailmankaikkeudella ei loppujen lopuksi ollut mitään meitä ja suunnitelmiamme vastaan. :) Laput tuli palautettua, ja juttelin toimistotätin kanssa siitä, miten voisin olla vaihdossa kokonaisen vuoden. Luultavasti se onnistuu vain oma-aloitteisuudella: jos (ja kun) pääsen vaihtoon, minun on itse koitettava saada opiskeluoikeus toiseksi puolivuotiskaudeksi. Luultavasti minun olisi siinä tapauksessa myös maksettava lukukausimaksu. Täytyy ottaa asioista tarkemmin selkoa sitten, kun homma on ajankohtaisempi, ja koittaa keksiä keino jäädä kokonaiseksi vuodeksi. :)Täysin off topic: Katsoin juuri Torinon olympialaisten naisten half pipe-kisan, ja haluaisin taas todella kovasti oppia lautailemaan...

CIMO kielikoe

Tänään sain CIMO:n (Centre for international mobility) kielitaitotodistuksen. Koetta tuli jännitettyä etukäteen aikalailla, mutta se oli loppjen lopuksi ihan läpihuuto juttu. Olin sopinut kokeesta kielikeskuksen Karen Niskasen kanssa, ja todistuksen täyttäminen tapahtui ihan huomaamatta perusrupattelun ohessa. Karen kyseli mm. harrastuksistani ja siitä, miksi haluan juuri Uuteen-Seelantiin. Kirjoitin eilen vaihtohakemukseen vaadittavan Motivation Letterin, ja minun oli helppo vastata Karenin kysymyksin, kun olin jo valmiiksi miettinyt motivaationi lähteitä. Sain kaikki ruksit "excellent"-ruutuihin ja vapaan sanan kohtaan Karen kirjoitti, että tällä opiskelijalla kuulostaa olevan kovasti motivaatiota. Vau. :)Viimeistelin tänään "vaihtari-HOPS:ini", eli alustavan suunnitelman kursseista, joita haluaisin Otagossa käydä. Kursseja kertyi eläintieteen, anatomian ja geologian laitokselta. Listasinpa yhden kurssin Maori-opintojakin: maorikielen alkeet! Oisko vähän siistiä? :D Nyt ei auta kuin pistää peukut pystyyn, että haku onnistuisi... Vielä pitäisi tietenkin palauttaa hakemus kv-toimistoon. :)

Hakukaavakkeet

Tänään kävimme Marian kanssa yliopiston Kansaivälisessä yksikössä hakemassa hakupaperit. Minä en ollut pysyä nahoissani, mutta Mariaa ei hakuprosessin alulle saaminen näyttänyt lainkaan hätkäyttävän. Yksikön "toimistotäti" opasti meitä hakukaavakkeen saloihin, jotta täyttäminen onnistuisi ilman isompia ongelmia. Koska hakemukseen tarvitaan liitteeksi englannin kielinen opintorekisteriote, kävimme heti seuraavaksi biologian laitoksen toimistossa hakemassa sellaiset. Homma etenee! Kyllä nyt jänskättää...

Vaihtopaikkoja!

Kansainvälinen yksikkö on tänään julistanut haettavaksi kahdenvälisiä, north2north-, Multilateral-ISEP- ja FIRST-vaihto-opiskelupaikkoja lukuvuodelle 2006-2007!!! Näihin kahdenvälisiin kohteisiin kuuluu myös Otagon yliopisto. Haun ensimmäinen vaihe päättyy 15.2.2006. Asiasta tuli ilmoitus sähköpostilla tänään iltapäivällä. Huomenna täytyy käydä yksikössä hakemassa hakukavakkeet.JEE!!!

Tervetuluva!

Päätin avata oman LJ-tilin vaihtoprosessiani varten. Toistaiseksi tarkoitus olisi tehdä tänne merkintä aina, kun vaihtoprosessini etenee tai saa takapakkia, tai kun tapahtuu jotain muuta siihen liittyvää mainitsemisen arvoista. Aion toistaiseksi pitää tämän päiväkirjani ihan omana tietonani, mutta luultavasti kerron tästä jossain vaiheessa muillekin. Käytännössä varmaan sitten, kun (tai jos) joskus onnistun jonnekin päin maailmaa pääsemään. Tässä vaiheessa päämääräni olisi päästä vaihtoon Uuteen Seelantiin. Yliopistokin on jo katsottuna, Otago. En tiedä Otagosta vielä kovinkaan paljoa, mutta tahtoisin sinne, koska siellä voi opiskella paleontologiaa. Miksi haluan maailmalle? Seuraa pieni tarina. Olen hyvin pieni, ja istun isän ja äidin kanssa katsomassa television kieliohjelmaa, jossa Jukka-Pekka Palo puhua tolittaa saksaa. Isä sanoo: "Annakin opiskelee sitten isona kieliä ja lähtee jonnekin vaihto-oppilaaksi." Ihmettelen kovasti, mikä se on se vaihto-oppilas. Vanhemmat selittävät sen minulle, ja pidän heti ajatuksesta. Siitä hetkestä lähtien minulle on ollut päivänselvää, että joskus minä vielä lähden vaihtoon. Hassua tässä on se, että isä ja äiti eivät itse muista tuota hetkeä, vaikka se on palanut lähtemättömästi minun mieleeni. Miksi sitten paleontologia? Tyhmää ehkä, mutta olen haaveillut paleontologin urasta niin pienestä kuin muistan. Naperona leikin aina arkeologia, kunnes kymmenvuotiaana sain haaveammatilleni oikean nimen. Ysiluokalle asti olin ihan satavarma, että isona minusta tulee maailman paras paleontologi. Sitten minut pudotettiin kovaa ja korkealta maan pinnalle, käskettiin opiskella jotain järkevää jolla voi elättää edes itsensä. Ja minä päädyin bilsalle... Mitä nyt?Tällä hetkellä koetan kovasti opiskella eläinfysiolopgiksi. Sehän on vähän niin kuin paleontologiaa elävillä eläimillä... Minusta tulee isona mitä luultavimmin tutkija. Käytännössä se tarkoittaa, että valmistuttuani taistelen henkeni pitimiksi kytysistä apurahoista ja kuolen ennen kuin ehdin täyttää kolemkymmentä. Tämä on kostoni niille, jotka murskasivat unelmani, buah-hah-haa...Vakavasti ottaen, tunnen olevani alalla, joka minua oikeasti kiinnostaa. Opiskelu tarjoaa yleensä tarpeeksi haasteita, ja sen lisäksi täytän kalenteriani kaikenlaisella oheispuuhastelulla, kuten ainejärjestötoiminnalla. Olen yleensä ihan tyytyväinen elämääni. Yliopistomaailma on kuitenkin siitä viekas, että se saa kertaalleen mielestä kytketyt haitalliset ideat huomaamatta hiipimään takaisin silmien taakse ja juurtumaan sinne jopa aikaisempaa tiukempaan. Lapsuudenhaaveeni paleontologian opiskelusta nosti uudelleen päätään jo fuksivuoteni aikana, ja tämä utopistinen kansainvälisyys- ja "kaikki on mahdollista"-ilmapiiri on vain ruokkinut sitä. "Säädyllinen vaihtoonlähtöikä" alkaa lähestyä, eli perusopinnot alkavat olla suoritettuna. Saa nähdä, saanko yhdistettyä vaihto-opiskelun ja paleontologian...Tähän mennessä vaihtoprosessini on "edennyt" sen verran, että kesällä otin selville yliopistot, joissa on mahdollista opiskella paleontologiaa englannin kielellä. Niitä löytyy USA:sta, Kanadasta, Britanniasta ja Uudesta Seelannista. USA ei maana juuri kiinnosta ja Englannissa olen jo ollut. Kanada voisi olla ihan hyvä paikka, mutta Uusi Seelanti vetää ainakin vielä tässä vaiheessa (isoveljen suureksi harmiksi) pitemmän korren. Syyskuussa otin selville hakuajan Uuteen seelantiin. Seuraava on tammikuussa 2006, ja itse vaihto alkaisi vioden 2007 alussa. Eli mikäli en intoudu vaihtamaan maata, lähtö koittaa vasta reilun vuoden päästä. Mälsää. Viime viikon keskiviikkona 9.11. olin Muu maa mustikka- vaihtoinfotilaisuudessa. Siellä käsiteltiin kaikenlaista vaitoon lähtemistä koskevaa, kuten vaihto-opiskelijan opintotukea, erilaisia mahdollisia vaihto-ohjelmia ja ulkomailla tarvittavia rokotuksia. Lisäksi kaksi vaihdosta palannutta opiskelijaa kertoi tunnelmiaan ja kokemuksiaan vaihtarina olosta.